Greyhound

maailman nopein koirarotu!

Greyhound eli...

englanninvinttikoira on maailman nopein koirarotu, koiramaailman formula. Se on näöllämetsästävä rotu ja tätä luontaista viettiä koira saa toteuttaa ratajuoksukilpailuissa. Greyhoundin maksiminopeus voi yltää jopa 80 km/h. Ratakierroksella keskinopeus vaihtelee juostavan (Suomessa 280–785 metriä) matkan pituudesta riippuen 55-60 km/h.

Greyhound on helppohoitoinen koirarotu. Sen turkki on vaivaton pitää siistinä ja rodulla ei ole perinnöllisiä sairauksia. Grey on vinttikoirista avoimin ja erittäin ihmisystävällinen. Se soveltuu myös lapsiperheeseen ja valtaa niin sydämesi kuin sohvasikin. Kilparadalla greyhound muuttuu toiseksi koiraksi. Kisoissa se on kiiihkeä kaikkensa antava saalistaja, joka malttamattomana odottaa pääsyä juoksemaan, toteuttamaan tuhatvuotista viettiään. Greyhound rakastaa juoksemisesta ja siihen perustuukin greyhound racing, maailman nopeimpien koirien kilpaurheilu.

Greyhound uroksen säkäkorkeus on 69-77 cm ja paino 28-40 kg, nartun puolestaan 64-71 cm ja 23-32 kg. Koko ei korreloi kilpailumenestystä, mutta yli 40 kiloinen harvoin enää pärjää radalla. Greyhoundeissa on kaikki värit sallittuja. Englanninvinttikoira on rotuna jakautunut kahteen toisistaan täysin poikkeavaan linjaan eli juoksu(käyttö)- ja näyttely(show)linjaan. Kennel Run-Up kasvattaa puhtaasti juoksijalinjaisia greyhoundeja ja olemme tuoneet paljon koiria lajin valtamaista.

Greyhoundien liikunnan tarve on usein suurin legenda rodussa. Koiraa ei todellakaan juoksuteta polkupyörällä 20 kilometriä päivässä kuten joskus kuulee. Grey tarvitsee liikuntaa ja ulkoilua kuten koirat yleensäkin, päivittäin! Vapaana juokseminen on greylle tärkeää aivan pienestä, jotta koiran koordinaatiokyky kehittyisi ja tietenkin lihaksisto. Vapaana juoksemista greyn pitäisikin saada säännöllisesti hyväksi havaitussa paikassa jossa ei ole kiusaa. Kun greytä aletaan treenata kilpailukuntoon tärkeintä on liikunnan säännöllisyys ja tehokkuus. Todella kilpailukuntoisen greyn rasvaprosentti on lähes nolla! Greyhoundin ruokinnassa oleellista on ruoan korkea proteiinipitoisuus. Useimmat greyharrastajat ruokkivat koiransa hyvälaatuisella aktiivikoiranruoalla höystettynä lihalla, piimällä ja kotiruualla. Kilpailukaudella lisätään ruokaan vielä vitamiineja ja hivenaineita. Kisatilanteissa käytetään myös palautusjuomia. Luut ovat oiva keino pitää hampaat puhtaina, tässäkin pätee säännöllisyys.

Greyhound Racing Liitto ry 

Greyhound racing kisoja kehittää ja valvoo lajin itsenäinen kattojärjestö Greyhound Racing Liitto ry, GRL, joka perustettiin vuonna 1984. Tuolloin liitto tunnettiin nimellä SVUK eli  Suomenvinttikoiraurheiluliitto. GRL nimi otettiin käyttöön 1993. GRL:n alaiset jäsenkerhot järjestävät juoksukilpailuja Turun Metsämäen, Tampereen Kaupin, Hyvinkään Sveitsin ja Haukiputaan Virpinimen radoilla. Pääkaupunkiseudulle rataa on yritetty tehdä greyhoundihmisten talkoovoimin, mutta paikan ja hyväksynnän, varsinkin muilta vinttikoirapiireiltä, saaminen on ollut vaikeaa. Turun rata on Metsämäen raviradan keskellä ja se on tällä hetkellä johtava rata Suomessa. Myös Haukiputaan rata täyttää nykykriteerit muodoltaan.

GRL:n alaisia jäsenkerhoja ovat Etelän Greyhound Urheilijat EGU, jonka perustajäseniä olemme, Turun Greyhoundklubi TGK, Tampereen Seudun Greyhoundklubi, TSGK ja Virpiniemen Greyhound Urheilijat, VGU. Luhtilaukkaajat järjestävät kisoja EGUn kanssa.

GRL:n jäsenyys on harrastajalle välttämätön, jotta pääsee kilpailemaan. Jäsenetuna GRL julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Greyhound Racing -lehteä ja kerran vuodessa ilmestyvää Vuosikirjaa, josta löytyvät suomessa syntyneet pentueet ja kauden kilpailutulokset sekä koirakohtainen statistiikka. Valitettavasti Vuosikirjoja ei ole saatu vuosiin...

Onneksi koira- ja kilpailukohtaiset tulokset löytyvät nykyään netistä koko GRL:n historian ajalta, kiitos uuden kattavan tietokannan.

Greyhound Racing Liiton jäsenlehti ja pienempi lehti
Etelän Greyhound Urheilijoiden jäsenjulkaisu.► 

Greyhound racing Suomessa  

Kilparadat ovat hiekkapintaisia ja ovaalin muotoisia n. 400 metriä pitkiä. Kaarteiden säde vaihtelee 35-50 metriä. Juostavia matkoja Suomessa on tällä hetkellä Hyvinkäällä ja Tampereen vanhoilla radoilla 280, 480 ja 680 ja 877 metriä. Turussa matkat ovat 325, 495, 560 ja 785 metriä, Haukiputaalla 280, 480, 520 ja 712 metriä.

Täydessä kilpailulähdössä kisaa kuusi koiraa, jotka lähtevät yhtäaikaisesti lähtökopeista. Radan sisäaidassa kulkee keinojänis, viehe. Koirilla on numeromanttelit ja kuonokopat. Koirien kunnon tarkistaa ennen kisoja kilpailujen eläinlääkäri ja lisäksi koirat punnitaan. Lämmitysmanttelia tarvitaan, jotta koirien lihakset pysyvät lämpöisinä ennen lähtöä ja puolestaan lähdön jälkeen palautuksessa. Koirien lihasten tulee olla lämpimät, jotta vältytään revähdyksiltä.

Greyhound saa aloittaa kilpailemisen, kun se täyttää 15 kk. Ensin sen on juostava soolokoejuoksu, jossa varmistetaan sen fyysinen valmius kilpailemiseen. Tässä vaiheessa koiran omistaja täyttää koiralle koejuoksukaavakkeen, johon tuomari kirjoittaa arvionsa koiran soolojuoksuista. Tämän jälkeen koira suorittaa kaksi ryhmäkoejuoksua, joissa katsotaan kuinka koira kykenee juoksemaan muiden kanssa. Ryhmäkoejuoksut suoritetaan kisoissa ns. sijoituslähdöissä. Tärkeintä on se, että koira ei häiritse muita  lähdön koiria vaan keskittyy puhtaasti vieheen ajamiseen. Kun nämä koejuoksut on suoritettu hyväksytysti, koira on lisenssikelpoinen. Koiran kilpailukirjaan kirjataan kaikki koiran startit ja tulokset sen uran aikana, myös Ruotsissa. Koirien ajat luokitellaan yhdestä seitsemään. 1-luokka on kovin eli nopein. Luokituksella pyritään tarjoamaan kullekin koiralle mahdollisuus oman tasoiseen lähtöön ja siten myös voittoon.

Koiran luokitus kilpailuissa

Koira aloittaa kilpailu-uransa koejuoksuissa määritellyissä luokissa. Koiran luokka voi olla eri kilpailumatkan pituudesta riippuen. Ulkomailta tuotu ja jo siellä kisannut koira aloittaa puolestaan 2-luokasta. Luokka nousee heti ja putoaa kahden heikomman startin jälkeen. Kun koira saavuttaa 1-luokan ajalla viisi voittoa palkitsee GRL sen hienolla 1-luokan arvostetulla Diplomilla. Vain pieni osa kilpailevista koirista saavuttaa tämän. Koirat sijoitetaan luokkansa mukaan mahdollisimman tasaisiin lähtöihin. Ideana on, että 7-luokan koira ei joutuisi kovinkaan usein kamppailemaan 1-luokan koiria vastaan. Luokitus lasketaan kunkin kilpailupäivän koirien tason ja juostujen aikojen mukaan.

Entinen järjestelmä oli pitkään vanhentunut. Käytössä oli ns. luokituspistejärjestelmä jossa koiralla kerättiin pisteitä 1-40 pistettä, 40 oli maksimi eli sen saavuttivat vain huippukoirat. Uuteen luokitukseen siirryttiin vihdoin vuonna 2004 ja se on osoittautunut toimivaksi. 

Maalikamerakuva jossa Trick´s Tot, Keppana, voittaa lähtönsä.

 Kilpailuttaminen

Mikään ei vastaa sitä tunnetta, kun ensimmäistä kertaa kopittaa kilpastarttiin oman, itse treenaamansa greyhoundinsa! Juoksukilpailuja järjestetään lähes joka viikonloppu toukokuusta syyskuuhun. Yleensä kilpailupäivänä on yksi pääkilpailu tai sen karsintoja ja lisäksi sijoituslähtöjä tai cup-tyyppisiä kisoja. Osa arvokilpailuista on avoimia kilpailuja eli niihin voivat osallistua kaikki halukkaat aiemmasta kilpailumenestyksestä tai koiran luokituksesta riippumatta. Osassa kisoja on luokkarajoitus tai muu kriteeri kilpailuun pääsemiselle esim. joskus vaateena on suoritus kyseessä olevalta matkalta kauden aikana. GRL lähettää jäsenilleen Kilpailukutsun, josta käy ilmi kilpailujen säännöt ja muu tarpeellinen informaatio kuten kilpailunjohtajan yhteystiedot, aikataulut ja palkinnot.

Greyhound Racing Liiton kisoissa on käytössä dopingkontrolli ja GRL onkin ollut näin eläinsuojelussa maamme koiramaailmassa edelläkävijä! Arvokisavoittajat testataan aina, samoin rataennätyksen rikkojat ja lisäksi otetaan satunnaistestejä. Koira jättää positiivisen näytteen mm. jos se on saanut suklaata tai lääkeaineita, joten omistajilla on suuri vastuu koiransa hyvinvoinnista.

Kilpailuissa on aina eläinlääkärintarkastus kaikille kilpakoirille ennen kisojen alkamista. Eläinlääkäri tarkistaa koiran kunnon ja liikkeet, sekä sen että narttu ei ole kiimassa. Eläinlääkäri myös auttaa mahdollisissa loukkaantumisissa joita radalla voi tulla. Eläinlääkärijonossa ja -tarkastuksessa koiralla on kuonokoppa. Kilpailutilanteessa koirilla on lähtökoppia (1-6) ilmaiseva numeromantteli päällään ja juoksukoppa.  

◄Kuusi koiraa Turun Metsämäen Greyhound Stadionin kakkoskaarteessa. Edellä kiitää radan sisälaidan kiskossa tekopupu eli viehe.

Sprintteri vai stayeri?

Greyhound on maailman nopein koira ja maailman toiseksi nopein nisäkäs. Se on tyypiltään sprintteri sillä lihassoluista yli 90% on nopeita lihassoluja. Osa greyhoundeista on early pace -tyyppiä eli todella nopeasti kiihtyviä. Early pace koirat ovat lyömättömiä lyhyemmillä matkoilla, mutta usein hyytyvät yli 450 m kisoissa, joissa taasen stayer tyyppi pääsee oikeuksiinsa tulemalla lopussa heittämällä ohi. Kun early pace koiralla lihakset ovat jo aivan maitohapoilla, stayer alkaa vasta päästä vauhtiin, näin kärjistäen.  Stayer matkoja ovat suomessa 680-785 metrin matkat. Early pace ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koira olisi hyvä kopista lähtijä, se on vielä aivan oma tekijänsä lähdöissä.

Greyn ratakoulutus

Aivan ensiarvoisen tärkeää nuorelle juoksijalle on runsas liikunta ja hyvä ravinto. Vapaan liikunnan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, sillä se saa koiran koordinaatiokyvyn kehittymään. Jo kolmekuinen grey on varsinainen kiitäjä, joten pentua olisi hyvä pitää vapaana erilaisissa maastoissa. Pentua ei tarvitse erityisemmin villitä, sillä juokseminen on greyllä verissä ja se  tekee sitä aivan omaehtoisesti.

Jo aivan pienenä harjoitetaan silloin tällöin rätti- eli vieheleikkejä, joilla aktivoidaan pennun luontaista ajoviettiä. Tarkoitus on saada pentu tarttumaan rättiin kiihkeästi. Kennel Run-Up´ssa pentuja harjoitetaan rättileikkeihin jo ihan pienenä.

Rättileikkiä ei saa tehdä liikaa, niin että pentu kyllästyy tai silloin kun pentu on väsynyt. Mitä tiukemmin pentu rättiin käy sen kehuvampi olet. Pentuaikana harjoitetaan myös pienillä matkoilla vieheen ajoa ns. käsivieheellä. Nuoren koiran on myös hyvä harjoitella tulevaa ratauraa ajatellen kaarrejuoksua ja se tapahtuu whirlingissä. EGUn Vihdin Otalammen harjoitusalueella on whirlinki ja pyrimme saamaan kaikki kasvattimme sinne harjoituksiin. Whirlinkiä vedetään kerrallaan pari kierrosta ja muutoinkin vain muutaman kerran koiran nuoruusiässä.

Pentu kannatta totuttaa ratamiljöösen kilpailujen yhteydessä jo pienestä pitäen. Tärkeää on kuitenkin, että pentua ei väsytetä radalla vaan se pidetään mukana kilpailujen tuoksinnassa kun se on virkeä ja viedään sitten autoon lepäilemään. Missään tapauksessa nuorta kilpuria ei saa loikoiluttaa tai väsyttää radan kupeessa kun kilpailut ovat käynnissä.

Ensimmäiset ns. hand slipit voidaan vetää pennulle radalla käsivetolaitteella. Hieman isompana harjoitellaan oikean ratavieheen ajamista aloittaen kaarteesta, ei suinkaan lähtökopista! Kun kaarre sujuu hyvin pidennetään matkaa. Koppiharjoituksia tehdään käsivieheellä, jotta nuori kilpuri oivaltaisi mihin kopista pääsee - pupua ajamaan!  Kun koira ajaa viehettä täysillä ja  lähtökoppikin on jo tuttu ei juoksukuonokoppa ja -mantteli ole sille mikään kummastus. Nopeimmat tajuavat varsin nopeasti sen mitä radalla tapahtuu. Meillä nuorin on ollut vain 3-kuinen kun "sekosi" ratavieheestä.

Seuraavaksi olisi hyvä harjoitella edes kerran muiden kanssa ennen kuin sännätään koejuoksuihin. Luonnollisesti koiran kehon, juoksutekniikan ja iän on oltava riittävät. Yksikin kaveri harjoitusstartissa antaa nuorukaiselle makua tulevasta, siitä että ajaminen tapahtuu porukassa. Tärkeintä juoksukaverissa on se, että se on viehevarma jotta nuori koira ei vaan vahingossakaan saa huonoa ensikokemusta radalla.

▲Run-Up Rock Doven, Morriksen, ensimmäinen kopista lähtö.  Run-Up Totalicen, Ekin, ensimmäinen  ratavieheharjoitus.►

Greyhoundin ja racingin historiaa

Greyhound on yksi maailman vanhimpia koirarotuja. Se on säilynyt läpi vuosituhansien varsin samannäköisenä kuin esi-isänsä lähi-idän ja afrikan aroilla ennen ajanlaskuamme. Varhaisimmat greyhoundtyyppiset koirat löytyvät babylonian reliefeistä ja faaraoiden Egyptin (Mesopotamia) muistomerkeistä n. 4000 vuotta ekr. Näissä koirat on useimmiten kuvattu metsästystilanteissa ajamassa saalista. Myös faaraoiden Egyptin Anubis jumala sai koiran ulkonäön. 
Vanhimpia vinttikoiria, salukeja ja greyhoundeja, on käytetty vuosituhansia elävän riistan metsästykseen. Virtaviivainen ulkomuoto on säilynyt hämmästyttävästi ajan kuluessa, sillä toki perimää jatkoivat oivimmat ja nopeimmat metsästäjät.
Mesopotamiasta ja Pohjois-Afrikasta greyhoundit levisivät Välimeren maihin. Tiettävästi ensimmäisiä kilpajuoksuja järjestettiin jo 100-luvulla jkr.

Brittein saarille greyhoundit tulivat roomalaisten mukana n. 700 -luvulla. Pian haluttiin greyhound säilyttää vain aateliston oikeutena ja niin tuhatluvun Englannissa säädettiin laki, jossa määrättiin että vain aateliset olivat oikeutettuja omistamaan greyhoudeja. Greyhoudit soveltuivat erinomaisesti saarivaltion maaperälle ja laajoille nummille näöllä metsästämään. Greyhoundin vahingoittamisesta tai tappamisesta säädettiin kovat lait, jopa kuolemanrangaistus odotti jalosukuiseksi määritellyn koiran vahingoittajaa.
Tämä tiukka metsästyslaki oli voimassa parisataa vuotta, mutta yhä 1800-luvulla greyhoundien omistaminen oli työläisille liki mahdotonta, joten nämä kehittivät itselleen "köyhän miehen vinttikoiran" eli whippetin risteyttämällä greyhoundeja ja ketteriä terriereitä. Whippet on siten varsin nuori koirarotu.

Varsinainen kilpailutoiminta alkoi vuonna 1776 Englannissa, kun lordi Oxford perusti Swaffam Club nimisen coursingkerhon. Maailman ensimmäinen klassikkokilpailu on Englannin Waterloo Cup, joka juostiin ensimmäisen kerran vuonna 1836.
Australiaan ensimmäiset greyhoundit saapuivat vuonna 1770, kun kapteeni James Cookin mukana matkannut kasvitieteilijä, Joseph Banks toi mukanaan yhden nartun ja yhden uroksen. Uudisasukkaat toivat mantereelle lisää greyhoundeja ja niitä käytettiin apuna "oikeassa" metsästyksessä. Australiassa greyhound tulikin aluksi tunnetuksi "kengurukoirana", koska kenguru oli sen pääasiallisin saaliseläin. Australian ensimmäinen varsinainen coursing-kilpailu järjestettiin vuonna 1873 ja vieheenä käytettiin Englannista tuotuja jäniksiä.
Koirakilpailujen suosio kasvoi Australiassa ja yksi lajin pioneereista oli Walter Lamb. Hän rahoitti 485 hehtaarin maa-alueen kilpailukäyttöön ja hän järjesti ensimmäiset plumpton-tyyppiset kilpailut. Plumpton nimi tulee englantilaisesta pikkukaupungista, jossa coursing-harrastajat, courserit, keksivät aidata kilpailussa käytetyn alueen ja tehdä pakoluukut jäniksille. Näin treenatut jänikset saattoivat toimia vieheinä useammin ja koirat välttyivät juoksemasta itseään henkihieveriin.
Plumpton-kilpailut olivat käänteentekevä muutos koirakilpailujen historiassa, koska ne vähitellen johtivat mekaaniseen vieheeseen ja siitä ratajuoksukilpailuihin. 

Ensimmäisen kerran mekaanisen vieheen perässä kilpailtiin Englannissa, Hendonissa vuonna 1876. Koirat juoksivat pareittain suoralla radalla. Nykyaikaisen greyhound racingin kehitti Yhdysvalloissa Owen Patrick Smith, joka rakensi soikean radan ja ratavieheen. Ensimmäinen tyydyttävästi sujunut kilpailu juostiin Salt Lake Cityssä 1906. Vuonna 1926 Charles Mann toi tämän kilpailumuodon Brittein saarille, missä ensimmäinen rata, Belle Vue, rakennettiin Manchesteriin.
Pohjoismaissa Tanskassa päästiin ihailemaan huippunopeiden koirien kilpailua jo 1920-luvulla ja Suomessa ensimmäiset viralliset kisat juostiin vuonna 1951. Ensimmäinen rata valmistui vasta 1968 Mikkeliin. 

Suomessa greyhound racing alkoi Kennelliiton alaisuudessa (vinttikoiraliitto). Näissä kisoissa koirat juoksevat edelleenkin useamman startin päivässä, radan hoito poikkeaa greylle sopivuudesta eikä kaikki radat edes sovellu muita rotuja paljon nopeammille greyhoundeille vaan ovat vaarallisia. Muitakin eroja on. Pikku hiljaa greyhoundien omistajat alkoivat irtaantumaan muusta vinttikoirapoppoosta joten vuonna 1984 perustettiin SVUK (Suomen Vinttikoiraurheilun Keskusliitto) tarkoituksenaan kehittää greyhoundien kilpaurheilua. Nimi muutettiin myöhemmin lajia paljon paremmin kuvaavaksi ja kansainvälisemmäksi Greyhound Racing Liitoksi, GRL.